Ammatinvalinta on pienelle, onnekkaalle osalle itsestäänselvyys. Useimmilla ei ole sen sijaan hajuakaan siitä, millaisen polun valita peruskoulun tai lukion jälkeen. Osasyy tähän on se, että suomalaisesta, varsin tasa-arvoisesta näkövinkkelistä katsottuna maailma tuntuu olevan mahdollisuuksia pullollaan.
Suomalainen, ilmainen koulutus tarjoaa jokaiselle lähtökohtaisesti samat mahdollisuudet mihin tahansa opinahjoon pyrkimiselle, sosioekonomista taustaa katsomatta. Tämä on maailmanlaajuisesti ajateltuna todellinen harvinaisuus. Vaikka opiskeluoikeutta rajataan maassamme pääsykoekäytännöllä, voi yliopiston tai ammattikorkeakoulun oven saada auki myös avoimen yliopiston tarjoamien väyläopintojen avulla.
Tässä kirjoituksessa tarkastelemme työmarkkinoiden murrosta, työelämässä pärjäämiseen vaikuttavia seikkoja, kiinnostavia uramahdollisuuksia, riittäväksi luokiteltavaa toimeentuloa, työllistymistä sekä niukkuutta. Pohdimme niitä tekijöitä, joita opiskelupaikkaa ja työllistymistä ajateltaessa on syytä huomioida.
Muuttuvat työmarkkinat
Yhteiskunnallisten muutosten seurauksena työelämän rakenne ja urakehitys on muuttunut siten, ettei ammatinvaihto ole nykyisin lainkaan harvinainen vaihtoehto. Osa vaihtaa alaa olosuhteiden pakosta, osa puhtaasti omasta halustaan. Mikäli ura- ja opiskelusuunnitelmia tulee lykättyä esimerkiksi perheenlisäyksen ja kotivanhemmuuden vuoksi, on aikaa opinnoille ja työlle lasten kasvettua.
Vielä pari vuosikymmentä sitten moni kiinnitti opiskelupaikkaa valitessaan huomiota kyseisen alan työnäkymiin. Sittemmin asenne on jossain määrin muuttunut: opiskelu nähdään satsauksena itseen ja samalla tiedostetaan, että monessa ammatissa pohjakoulutuksella ei ole lopulta väliä. Näin ei tietenkään ole ns. perinteisten ammattien, kuten esimerkiksi papin, lääkärin, opettajan ja poliisin kohdalla.
Internet, sosiaalinen media ja erilaiset tosi-TV-ohjelmat ovat muovanneet käsityksiä ammateista ja työstä uuteen uskoon. Esimerkiksi Instagramin, Youtube-kanavan tai blogin ylläpito voi hyvinkin tuoda elannon. Näiden myötä yhdeksi vaihtoehdoksi on putkahtanut ura julkkiksena.
Julkkikseksi?
2000-luvulla tehtyjen nuorisotutkimusten mukaan moni yläkouluikäinen haaveilee tosissaan julkisuuden henkilön eli julkkiksen urasta. Suomeen rantautui vuonna 2005 hollantilaisen formaatin pohjalta syntynyt Big Brother -ohjelma, jota voidaan pitää eräänlaisena tosi-TV:n uranuurtajana. Suomen kuuluisimmaksi taloksi tituleerattu, Espoon Kivenlahdessa ja sittemmin Kilossa sijainnut kuvauspaikka on vuosien saatossa houkutellut lukuisia maineen ja mammonan hakuisia, omaa paikkaansa etsiviä nuoria.
Elämä julkkiksena on tullut konseptina tutuksi niin sosiaalisen median, television kuin lehtien myötä. Some-persoonan, huippubloggarin ja tosi-TV-hahmon kaltaiset etuliitteet ovat vakiinnuttaneet paikkansa viihdeuutisia seuraavien sanavarastossa.
Suomessa opiskelu on poikkeuksellisesti aina varhaiskasvatusvaiheesta korkeakouluopintojen jatko-opintoihin asti pääosin verovaroin rahoitettua. Tietynlaista maailmanlaajuisesti harvinaista mielenrauhaa luokin ajatus siitä, että opiskeluja varten ei tarvitse 100 000 euron pääomaa tai lainaa.
Tulevaisuudesta ei turhia panikoida, sillä erilaisia uravaihtoehtoja voi kokeilla suhteellisen huolettomasti, kunnes palaset loksahtavat tavalla tai toisella kohdalleen. Moni päätyy esimerkiksi vaihtamaan opiskelualaansa tai pääainettaan kesken opintojen.
Etätyö kiehtoo
Työhön liittyvää vapautta arvostetaan useassa työyhteisössä ja esimerkiksi home office -etätyömahdollisuus on vakiinnuttanut paikkansa monilla aloilla. Työelämän ja perheen yhteensovittamiseksi on pyritty tekemään muutoksia, jotka lisäävät tutkimusten valossa työntekijöiden tyytyväisyyttä huomattavasti.
Kilpailu osaavista työntekijöistä on raadollista, ja korkeasti koulutetut, oman arvonsa tiedostavat kandidaatit ovat asiasta tietoisia. LinkedInin kaltaiset, rekrytointia edesauttavat verkostot ovat kiivaassa käytössä ja head hunterit etsiskelevät yritysten toimeksi antamina potentiaalisia ehdokkaita.
Jopa käytännössä täysi etätyö on mahdollista useissa tehtävissä. Tämä näkyy kasvavana trendinä muun muassa markkinoinnin, suunnittelun, käännöstyön ja sisällöntuotannon aloilla. On sangen todennäköistä, että etätyön merkitys kasvaa lähivuosina entisestään.
Etätyöhön liittyy luonnollisesti myös miinuspuolia. Yksi niistä on se, ettei työntekijöiden välille muodostu välttämättä yhteisöllisyydentunnetta, joka edesauttaa yhteisiin tavoitteisiin pääsyä. Tätä ajatellen olisikin hyvä, että työntekijät tapaisivat toisiaan erilaisten tapahtumien merkeissä etätyöstä huolimatta.
Rajattomien mahdollisuuksien digitaalinen media
Yksi aikamme kiinnostavimmista ja eniten uusia työntekijöitä houkuttelevista aloista on media-ala, joka työllistää usean eri ammattikunnan edustajia. Mukaan tarvitaan niin suunnittelijoita, IT-osaajia, sisällöntuottajia, graafikoita, markkinoinnin ammattilaisia, projektipäälliköitä, talousalan asiantuntijoita, asiakaspalvelutyöntekijöitä ja sihteerejä.
Viime vuosien aikana satoja suomalaisia on työllistynyt nettikasinoalalle, jolla tarvitaan osaajia kaikista edellä mainituista ammattiryhmistä. Eurooppalaisiin nettikasinoihin liittyvää työtä tehdään vallitsevan uhkapelilainsäädännön ja verotuskäytäntöjen vuoksi etupäässä piskuisella Maltan saarella, joka sijaitsee Välimerellä, Sisilian edustalla.
Hyvä palkkataso, erilainen elinympäristö ja kansainvälisen työkokemuksen kartuttaminen ovat tekijöitä, jotka houkuttelevat alalle etenkin nuoria, vastavalmistuneita, vielä perheettömiä osaajia.
Palkka ja toimeentulo
Riittävä toimeentulo tulisi kaiken järjen mukaan olla turvattuna työllä kuin työllä. Ikävä kyllä monen suomalaisen realiteetti on se, että palkka riittää hädin tuskin elämiseen. Asumis- ja toimeentulotukea maksetaan useammalla kuin koskaan aiemmin.
Vuonna 2017 perustoimeentulotukea maksettiin yli 400 000 ihmisille, mikä merkitsee 7 % koko maamme väestöstä. Tuen tarve oli suurinta pääkaupunkiseudulla. Lomarahaleikkaukset, irtisanomiset, määräaikaiset työsuhteet ja kireä verotus vaikuttavat omalta osaltaan siihen, että työllä ei juurikaan pääse rikastumaan.
Riittävä toimeentulo merkitsee eri ihmisille varsin eri asioita. Jonkun mielestä merkkivaatteet, tietynlainen auto, asunto tietyllä asuinalueella ja prameat matkat ovat mittareita siitä, ettei tulotasossa ole valittamista. Valtaosalle riittävä toimeentulo viittaa sen sijaan siihen, ettei rahanpuute vaikuta jokapäiväisessä arjessa selviytymiseen eikä esimerkiksi palkaton sairauslomapäivä silloin tällöin ole totaalinen katastrofi.
Toiset arvostavat puolestaan vapautta. Tuolloin töitä paiskitaan puhtaassa rahankeruumielessä puolet vuodesta, mahdollisimman niukasti eläen, jotta loppuvuoden voi viettää halvemman elintason maassa, esimerkiksi sukelluksen tai surffauksen merkeissä. Prioriteetit vaihtelevat paitsi ihmisestä, myös elämäntilanteesta ja ikäluokasta riippuen.
Työelämässä menestymiseen vaikuttavat tekijät
Työelämässä pärjäämiseen vaikuttavat useat eri tekijät. Näihin lukeutuvat innokkuus, taidot, näkemys, pätevyys ja ripaus tuuria. Verkostoitumisella ja sosiaalisilla taidoilla on myös merkitystä, sillä palkasta puhuttaessa sosiaalisesti kyvykäs tienaa ujoa enemmän.
Sujuva kommunikointi, sosiaaliset taidot ja tietynlainen terve itsevarmuus auttavat pärjäämään työyhteisössä, mikä näkyy tutkimustulosten valossa myönteisesti myös palkkapussissa.
Vuonna 2018 ilmestyneen suomalaistutkimuksen perusteella sosiaalisesti taitavat työntekijät ansaitsivat 10 vuoden kuluessa noin 150 000 euroa enemmän, kuin tuppisuisimmat ja syrjäänvetäytyvimmät kollegansa. 15 000 euron ero vuosituloissa kuulostaa todella suurelta, mutta eron taustalla on looginen selitys.
Palkkaero selittyy pitkälti sillä, että esimerkiksi palkkaneuvotteluissa taitavasti itseään ilmaiseva ja paremmin kantansa perusteleva työntekijä voi onnistua neuvottelemaan itselleen huomattavasti muhkeamman paketin, kuin samoissa tehtävissä toimiva, hiljaisempi työtoverinsa.
Hyvin toimeentulevan, taloudellisesti pärjäävän on vaikea hahmottaa sitä, että samassa yhteiskunnassa elää satojatuhansia ihmisiä, jotka joutuvat pinnistelemään päivittäin sen eteen, että rahat riittäisivät edes välttämättömään. Niitä, joille asumiskuluista huolehtiminen tai lämmin ateria merkitsee jatkuvaa kamppailua.
Taloudelliset vaikeudet ja niukkuus
Köyhyysrajaksi määritellään 60 % kansallisesta mediaanitulosta. Suomessa oli tilastojen mukaan vuonna 2016 peräti 631 000 pienituloista, mikä vastaa 11,7 % väestöstä. Luku kertoo siitä, että lähes 12 % joukko suomalaisia elää syystä tai toisesta suhteelliseksi luokitellussa köyhyydessä. Tämä merkitsee käytännössä sitä, että heidän tulonsa jäävät syystä tai toisesta EU:n suhteellisen köyhyysrajan alapuolelle.
Kuten kuvitella saattaa, ovat kaikkein heikoimmassa asemassa opiskelijat, yksinhuoltajat, yksinasuvat ja työttömät. Etenkin peruspäivärahalla sinnittelevät ovat ahtaalla, sillä heidän käyttöönsä jää pakollisten asumiskustannusten jälkeen vain 71 % ehdottomaksi minimibudjetiksi määritellystä summasta. Tuloerot alkavat olla yhteiskunnassamme huomattavia ja leimaavia.
Opiskelijat sietävät niukkuutta keskimääräistä paremmin, sillä tilanne mielletään väliaikaiseksi elämänvaiheeksi, jonka läpikäynnistä on myös tietynlaista hyötyä tulevaisuutta ajatellen. Kilpailu on kuitenkin kovaa alalla kuin alalla, eikä takeita välittömästä työllistymisestä ole kellään.
Monen korkeasti koulutetun, vastavalmistuneen kohtaama karu totuus on se, ettei oman alan töitä yksinkertaisesti riitä kaikille. Osa päätyykin tekemään olosuhteiden pakosta töitä, jotka eivät liity millään tapaa omaan erikoisosaamiseen.
Todelliseksi ongelmaksi köyhyys ja niukkuus muodostuu silloin, jos siitä ei ole nähtävissä minkäänlaista poispääsyä. Tuolloin puhutaan rakenteellisesta köyhyydestä. Näin käy helpommin etenkin silloin, jos köyhyyttä on ilmennyt jo edeltävissä sukupolvissa. Rakenteellista köyhyyttä tutkittaessa on todettu, että köyhyydestä pois pääsemistä vaikeuttaa se, että energiaa kuluu liiaksi ainoastaan jokapäiväisestä arjesta selviytymiseen.